Miks joskus tarjotaan hengitysharjoituksia, vaikka ihminen haluaa "oikeaa" hoitoa?
"Kyllähän minä osaan hengittää."
Se on periaatteessa totta. Hengitys on automaattinen elintoiminto, mutta sen laatu ja tapa, jolla hengitämme, on terveytemme kannalta merkityksellistä.
Hengityksellä voi ehkäistä ja hoitaa monenlaista vaivaa
Olen törmännyt elämäni aikana useisiin ihmisiin, jotka ovat olleet hyvin pettyneitä siitä, että hakiessaan apua monimuotoisiin ongelmiinsa terveydenhuollosta, lääkkeiden sijaan on saatettukin kehoittaa tekemään hengitysharjoituksia.
Ymmärrän oikeastaan hyvin, että tällainen voi turhauttaa. Ilman ymmärrystä hengityksen valtavasta vaikutuksesta kehoon ja mieleen, pyyntö tuntuu varsin merkityksettömältä.
Olen samaa mieltä siitä, että lääkkeetön hoito ensisijainen vaihtoehto, tilanteen salliessa, mutta olen samaa mieltä myös siitä, että hengitysharjoitusten elimellisiä vaikutuksia pitäisi avata enemmän avunhakijalle.
Hengityksestä ja sen vaikutuksista, oman tämän hetkisen ymmärrykseni pohjalta
Valitettavaa on, että moni ihminen hengittää tietämättään itselleen epäedullisella tavalla, mikä voi johtaa ajan myötä useisiin terveysongelmiin.
Jos hengitys on esimerkiksi jatkuvasti pinnallista, tai tapahtuu suun kautta se voi heikentää kehon kykyä toimittaa happea tehokkaasti eri elimiin ja kudoksiin. Tämä voi vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan ja altistaa sairauksille ja vaivoille.
Miten hengitys meitä auttaa?
Hengitys ei ole pelkästään automaattinen toiminto, vaan sillä on elimellinen eli perustavanlaatuinen vaikutus monien sairauksien synnyssä ja hallinnassa. Hengityksen avulla keho säätelee kriittisiä biologisia prosesseja, kuten hapen saantia, hiilidioksidin poistumista, verenkiertoa ja pH-tasapainoa. Tämän vuoksi hengityksen laatu ja tapa voivat vaikuttaa merkittävästi monien sairauksien etenemiseen ja hoitoon.
Muutamia esimerkkejä:
1. Hapensaannin merkitys soluille ja kudoksille
Kaikilla soluilla on jatkuva tarve hapelle, jotta ne pystyvät tuottamaan energiaa ja suorittamaan elintoimintojaan. Hengitys tuo elimistöön happea, joka sitoutuu punasolujen hemoglobiiniin ja kulkeutuu verenkierron kautta kaikkiin kudoksiin. Kun hapensaanti on riittämätöntä, solut eivät kykene toimimaan optimaalisesti, mikä voi johtaa solukuolemaan ja kudosvaurioihin. Tämä hapenpuute voi pahentaa monia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, kroonisia keuhkosairauksia ja jopa syöpää, koska kasvaimet hyötyvät usein hapen vähyydestä kasvaakseen.
2. Hiilidioksidin rooli hengityksen säätelyssä
Vaikka hengitys tuo elimistöön happea, yhtä tärkeää on hiilidioksidin poistuminen kehosta. Hiilidioksidi on soluhengityksen sivutuote, ja se on keskeinen tekijä kehon happo-emästasapainossa. Liiallinen hiilidioksidin kertyminen, esimerkiksi hengitysvaikeuksien tai hengitystiesairauksien yhteydessä, voi johtaa asidoosiin, eli elimistön happamuuden lisääntymiseen, mikä häiritsee monia elimistön toimintoja ja pahentaa sairauksia kuten COPD:tä, astmaa ja munuaisten vajaatoimintaa.
3. Hengitys ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet
Hengitys on kiinteässä yhteydessä verenkiertoelimistön toimintaan. Riittävä hapensaanti vähentää sydämen kuormitusta, sillä sydän joutuu työskentelemään enemmän, jos veri ei saa tarpeeksi happea. Esimerkiksi uniapneassa hengityskatkokset unen aikana vähentävät hapen määrää veressä, mikä nostaa verenpainetta ja lisää sydänsairauksien riskiä.
4. Hengityksen vaikutus stressiin ja hermostoon
Hengitys on olennainen osa myös kehon stressireaktiota. Pinnallinen ja nopea hengitys aktivoi sympaattisen hermoston, joka valmistaa kehoa taisteluun tai pakenemiseen. Tämä krooninen stressitila voi johtaa esim. lisääntyneeseen verenpaineeseen, kohonneisiin stressihormonitasoihin ja heikentyneeseen immuunijärjestelmän toimintaan. Sen sijaan syvä, hidas hengitys stimuloi parasympaattista hermostoa, mikä auttaa kehoa palautumaan ja vähentämään stressiä. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä ahdistuksen, masennuksen ja kroonisen kivun hoidossa!
5. Hengitys ja immuunijärjestelmä
Riittävä hapen saanti on tärkeä immuunijärjestelmän toiminnalle. Happi auttaa elimistöä taistelemaan tulehduksia vastaan ja tukee solujen uusiutumista. Esimerkiksi kroonisesti matala happitaso voi heikentää immuunivastetta ja tehdä elimistöstä alttiimman infektioille ja tulehduksille. Tämä on erityisen tärkeää potilailla, joilla on kroonisia sairauksia.
Syvähengitys, tietoinen hengityksen säätely ja hengitysharjoitukset voivat olla tehokkaita keinoja parantaa terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä ja hoitaa monia sairauksia.
Jos aihe kiinnostaa niin suosittelen lukemaan esim. James Nestorin mielenkiintoisen kirjan "Hengitys"
Kirjassa Nestor yhdistää tieteellisiä tutkimuksia, henkilökohtaisia kokemuksia ja historiallisia näkökulmia hengityksestä.
Nestor korostaa nenän kautta hengittämisen, syvähengityksen ja rauhoittavien hengitysharjoitusten tärkeyttä. Kirjasta saa näkemyksiä hengityksen yhteydestä stressiin, ahdistukseen ja fyysisiin sairauksiin.