Onko nykyinen hyvinvointibuumi pelkkää pintapuolista bisnestä?

Yhteiskunnassamme vallitsee tällä hetkellä valtava paine suoriutua, olla tehokas ja onnistua kaikessa – niin työssä, perhe-elämässä kuin henkilökohtaisessa hyvinvoinnissakin. Ihmiset ovat kiireisiä, stressaantuneita ja monesti uupumuksen partaalla, ja he kaipaavat nopeita keinoja tuntea olonsa paremmaksi.
Tähän tyhjiöön hyvinvointimarkkinointi iskee taitavasti: tarjotaan nopeita ratkaisuja, yksinkertaistettuja neuvoja ja tuotteita, jotka lupaavat rauhaa ja tasapainoa yhdessä hetkessä. Kukapa ei houkuttuisi ajatuksesta, että kiireen ja paineiden keskelle löytyy ratkaisu muutamalla ostetulla tuotteella tai palvelulla?
Markkinoinnin viestit uppoavat, koska ne tuntuvat tarjoavan vastauksen ongelmaan – jatkuvaan suorittamisen ja riittämättömyyden tunteeseen.
Kun työt, vastuut ja elämän paineet kasaantuvat, moni tuntee olevansa hukassa, ja juuri silloin hyvinvointialan lupaukset paremmasta elämästä alkavat näyttää houkuttelevilta.
Lupaukset antavat helpotusta, tunteen siitä, että elämä voi olla hallinnassa. Mutta hyvinvoinnista on tullut samalla iso bisnes, joka osaa hyödyntää ihmisten epävarmuuksia ja halua voida paremmin.
Itse toimin hyvinvointialalla, mutta en halua luvata kenellekään mitään sellaista, mikä ei ole kestävää tai aitoa. Hyvinvointi on mielestäni jotain syvempää kuin pelkkä brändi tai nopea oikotie.
Minulle on tärkeää pitää kiinni aitoudesta ja rehellisyydestä – en voi tarjota kiiltokuvamaista visiota paremmasta elämästä ja ihmeparantumisista, vana yritän auttaa ihmisiä kohtaamaan omat tarpeensa ja löytämään oman polkunsa kohti tasapainoa.
Hyvinvointi ei löydy yhdestä ratkaisusta eikä yhdestä hoitomuodosta. Se on monivaiheinen prosessi, joka vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja halua ymmärtää itseään. Näen työni niin, että jokainen ihminen kantaa mukanaan oman potentiaalinsa, ja aidon hyvinvoinnin löytäminen lähtee usein sisältäpäin.
Ehkä tämä ei ole sitä, mitä mainosmaailma rakastaa kuulla, mutta uskon, että yhä useampi ihminen kaipaa aitoa kohtaamista, kosketusta ja realistista lähestymistapaa.
Työssäni en pyri kilpailemaan suurilla lupauksilla, kannustan siihen, että ihminen voi rauhassa ja omilla ehdoillaan löytää sen, mikä vie häntä kohti hyvinvointia ilman pinnallisia lupauksia.